”Muukalaista älä sorra, sillä te tiedätte muukalaisen mielialan, koska itsekin olette olleet muukalaisina Egyptin maassa” Israelin kansalle annettu, edelleen ajankohtainen neuvo kertoo ihmisyhteisöjen raadollisesta todellisuudesta kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa. Muukalaisvastaisten ja rasististen ääriliikkeiden haasteeseen tulee vastata rohkeasti muistaen Martin Luther Kingin sanoja: ”Pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus.”

Muualta tulleiden määrä kasvaa pääosin työpaikan, opiskelun ja perhesiteiden vuoksi, mutta myös turvapaikkaa hakevien ja kiintiöpakolaisten myötä. Suomi kuuluu maailmassa ja myös Euroopassa harvoihin maihin, jotka ottavat vastaan kiintiöpakolaisia, hallitusohjelmassa sovitusti 750 vuosittain. Maahanmuuttajien kotouttamisen tasoon ei voi olla tyytyväinen, siitä kertoo kolminkertainen työttömyysriski kantaväestöön verrattuna.

Viranomaisten ja oikeuslaitoksen tulee kohdella turvapaikan hakijoita yksilöllisesti, lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Tämän syksyn aikana pyritään samaan päätökset EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä. Sillä tavoitellaan yhtenäisiä menettelyjä ja vastaanotto-olosuhteita koko EU:n alueella. Myös painetta siirtyä maasta toiseen paremman suojelun toivossa vähennetään.

On syytä myös Suomessa arvioida jatkuvasti sitä, tukeeko kansallinen lainsäädäntömme niin yksilöiden kuin koko yhteiskuntamme kannalta inhimillistä ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa. Erityistä huomiota olen kiinnittänyt turvapaikkapäätösten pohjana olevan maatiedon ajantasaisuuteen. Viime syksynä maahanmuuttovirasto teki tärkeän linjauksen, jonka mukaan turvapaikkaa hakevan ei enää tarvitse salata uskonnollista vakaumustaan välttyäkseen vainolta. Uskonnollinen vakaumus on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, jota kenenkään ei tulisi joutua piilottamaan.

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 8.11.2012.