Tiedote 9.10.2020
Kansanedustaja Päivi Räsänen
Henkilötunnuksen laaja uudistus on toteuttamiskelvoton hanke – sukupuolitieto on tarpeellinen
VM:n työryhmä esitti keväällä hallitusohjelman linjauksen mukaisesti, että vuodesta 2027 alkaen Suomessa otettaisiin käyttöön uudenmuotoinen henkilötunnus, josta ei enää kävisi ilmi henkilön ikä, syntymäaika ja sukupuoli. Saatujen lausuntojen ja tehdyn jatkotyön perusteella työryhmän ehdotusta ei pidetä toteuttamiskelpoisena.
Valtiovarainministeriö jatkaa uudistuksen valmistelua niin, että henkilötunnuksen nykyinen muoto säilytettäisiin. Kuitenkin viimeistään vuodesta 2027 alkaen tunnuksia myönnettäisiin numerojärjestyksessä sukupuoleen katsomatta.
- Kaavailtu kokonaisuudistus sai lausuntokierroksella paljon kritiikkiä etenkin arvioitujen kustannustensa vuoksi. On hyvä, että hallitus on perääntymässä ja ymmärtänyt, että tällaiseen uudistukseen ei pidä haaskata rahaa. Finanssiala on arvioinut, että kokonaisuudistuksen vaatimat järjestelmämuutokset aiheuttaisivat miljardiluokan kustannukset julkiselle ja yksityiselle sektorille, Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen toteaa.
- Uudistamishanketta on perusteltu sillä, että nykyisestä henkilötunnuksesta ilmenevät tarpeettomasti syntymäaika ja sukupuoli. Henkilötunnuksen avulla ihminen voidaan yksilöidä ja tunnistaa. On erikoinen väite, että syntymäaika ja sukupuoli olisivat tähän tarkoitukseen tarpeettomia, Räsänen huomauttaa.
Hän uskoo, että kriittisten lausuntojen ohella henkilötunnuksen uudistamista vastustavalla kansalaisaloitteella on ollut vaikutusta, ennen kuin se on edes virallisesti saapunut eduskunnan käsittelyyn. Räsänen vetoaa nyt hallitukseen, jotta se luopuisi kokonaan suunnitelmastaan poistaa sukupuolitieto henkilötunnuksesta.
Myös monien lausunnonantajien mielestä sukupuolitiedon irrottamiseen henkilötunnuksesta liittyy ongelmia. Erityisesti tämä koskee sosiaali- ja terveys- sekä vakuutussektoria, joissa sukupuolitiedolla on merkitystä.
- Tein henkilötunnusuudistuksesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle jo viime keväänä. Suomen lainsäädäntö ei edelleenkään tunne muita sukupuolia kuin kaksi, naisen ja miehen. Geneettinen sukupuoli ratkeaa hedelmöittymisen hetkellä. Lääketieteen ja biologian kannalta katsottuna henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuus on keskeinen tekijä ihmisen tunnistamisessa, lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsänen sanoo.