Kannanotto 13.4.2020

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kd), lääkäri Päivi Räsänen:

Maskien tai itsetehtyjen kasvosuojien laaja käyttö vähentäisi tartuntoja

Toivon, että hallitus antaisi vahvan suosituksen kasvomaskien käytöstä julkisilla paikoilla, esimerkiksi edellytyksenä kauppaan pääsylle. Erityisen tärkeää tämä olisi, mikäli Uudenmaan eristyksestä luovutaan. On toivottavaa, että kansalaisvapauksia rajoittavia ja yhteiskuntaa lamauttavia kieltoja voidaan lieventää niin nopeasti eroon kuin mahdollista. Samalla tulee kuitenkin tehostaa suojausta ja taudin nopeaa testaamista ja jäljittämistä. Monet maat ovat säätäneet joko maskipakkoja tai antaneet niistä vahvoja suosituksia, Aasian maiden lisäksi esimerkiksi Itävalta, Tsekki ja nyt myös Yhdysvallat.

Kasvomaskien käyttöä on vastustettu sillä perusteella, että niistä on puutetta. Onkin totta, että ensisijaisesti tulee huolehtia siitä, että kirurgiset kasvomaskit ja hengityssuojaimet riittävät terveydenhuollon ammattilaisille ja muille työnsä puolesta niistä tarvitseville. Kasvomaskeja voi kuitenkin kankaasta valmistaa helposti itsekin tai tarvittaessa käyttää niiden tilalla taiteltua huivia suun ja nenän edessä. Pelkoon kasvomaskien riittävyydestä terveydenhuollossa perustui myös Maailman terveysjärjestö WHO:n aiempi epäilevä kanta kasvomaskisuosituksiin. WHO on kuitenkin muuttanut hiljattain kantaansa nostaen esiin kotitekoisten maskien suojaavan vaikutuksen, sillä tartunnan voi saada oireettoman koronaviruksen kantajan hengitysilmasta. Kankainen kasvomaski ei tietenkään anna täyttä suojaa tartuttamiselta, mutta osittainenkin suoja laajasti käytettynä voi vähentää merkittävästi tartuntojen määrää.

Kasvomaski ei suojaa käyttäjäänsä tartunnalta vaan tartuttamiselta, periaatteella: sinä suojaat minua ja minä suojaan sinua. Jos maskit suojaavat kotihoidettavaa vanhusta tai sairaalapotilasta, miksi ne eivät suojaisi myös julkisilla paikoilla liikkuvia? Kasvomaskien käytöstä tulee antaa kuitenkin vahva suositus, sillä niistä ei ole hyötyä, ellei käyttö ole systemaattista ja laajaa.

Kasvomaskien käyttöön tulee totuttautua, jotta voidaan varautua yhteiskuntaa lamauttavien rajoitteiden purkamiseen ja todennäköiseen toiseen korona-aaltoon. Suojavälineet, laajat testaukset sekä jäljitysmekanismi ovat tässä avainasemassa. Vaikka Suomesta totaalisella lockdownilla saataisiin kitkettyä koronavirus kokonaan, niin rajojen auettua milloin vain voisi rantautua uusia tartuntapesäkkeitä, esimerkiksi Ruotsista tai mistä muusta maasta tahansa. Siksi tulee olla jatkuva valmius suojaukseen, testaukseen, jäljitykseen ja karanteenikäytäntöihin.