Ahkeruus ja työnteko ovat Suomen menestymisen keskeiset tekijät. Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa. Suomen sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen pitää tapahtua tavalla, joka palkitsee yrittämisestä, työnteosta ja aktiivisesta työnhakemista. Työssä tapahtunut murros vaatii joustavamman sosiaaliturvajärjestelmän, josta on poistettu kannustinloukkuja luovat porrastukset ja jonka piirissä myös yrittäjät ovat yhdenvertaisesti. Nykyinen malli johtaa usein käytännössä siihen, että lyhytkestoisen työn vastaanotto on vaikeaa.
Työttömyys on Suomea vakavasti vaivaava ongelma, mutta meillä on myös useita aloja, joita vaivaa työvoimapula. EK:n hiljattain julkaisemasta suhdannebarometrista käy ilmi, että pk-yritysten suhdanneodotukset ovat pysyneet vakaan myönteisinä ja odotukset vuoden 2018 alkupuoliskolle ovat valtaosin hyvät. Rekrytointivaikeudet ovat kuitenkin yleisiä. Erityisesti rakentamisessa työvoiman saatavuus on alan suurin kasvun este. Yli puolet yrityksistä kokee osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan kasvua jossain määrin. Keskusteluissa työvoiman saatavuudesta puhutaan myös vaikeuksista ymmärtää monimutkaista sosiaaliturvajärjestelmää.
Iso-Britannian aiempi tukijärjestelmä vastasi Suomen monimutkaista nykyjärjestelmää. Vuonna 2013 maassa lanseerattiin Universal Credit, jonka idea on yhdistää kuusi tarveharkintaista työttömyysturvaetuutta ja veronvähennysoikeutta yhteen. Tutkimusten mukaan brittituen piirissä olevat työllistyvät aiempaa nopeammin. 90 prosenttia kaikista asiakkaista kertoi, että heidän työllistymissopimuksensa antaa heille paremmat lähtökohdat löytää työtä.
Järjestelmää, jossa palkkatyötä enemmän tekevä ei hyödy siitä euroakaan, ei pitäisi olla. Siksi tarvitsemme kipeästi sosiaaliturvajärjestelmän uudelleenrakentamista. Kannustava perusturva ehkäisisi myös syrjäytymistä. Uudistus on mahdollinen ja ajankohtainen, kun ensi vuonna aletaan rakentaa kansallista tulorekisteriä, johon voidaan yhdistää tiedot sosiaalietuuksista, ansioista ja verotuksesta. Vain työllä ja yrittäjyydellä saamme aikaan talouskasvua ja varoja hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseen ja vahvistamiseen.
Päivi Räsänen
kansanedustaja
Kolumni julkaistu Aamupostissa 8.3.2018