Oheinen kirjoitus on julkaistu 15.1.2018 HS:n mielipidesivulla.
Uskomushoitoja koskeva laki parantamaan potilasturvallisuutta
Uskomushoidot ja rokotusvastaisuus ovat tavallisia kehitysmaissa ja kouluttamattoman väestön keskuudessa. Mutta mikä saa koulutuksen ja terveydenhuollon mallimaan kansalaiset turvautumaan uskomushoitoihin?
Vaihtoehtoisia hoitoja on tarjolla kirjava joukko. Uskomushoitomuotoja yhdistää se, että niiden hyödyistä ja haitoista ei ole tieteellistä tutkimusnäyttöä. Osa kokee niistä hyötyvänsä. Ihminen on kokonaisuus. Jo huomioiduksi tulemisen kokemus lisää hyvinvointia. Ongelma syntyy, kun hoito aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, tai kun hyödytön hoito viivästyttää vaikuttavan hoidon saamista. Suomessakin on ollut tilanteita, joissa uskomushoidosta on koitunut vakavaa terveysvaaraa. Kuluttajansuojan kannalta on kestämätöntä, mikäli lupaukset kalliin hoidon vaikuttavuudesta osoittautuvat katteettomiksi.
Etenkin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on levinnyt villitys markkinoida hopeavettä terveystuotteena, ehkäisemään bakteerien ja virusten leviämistä. Sitä mainostetaan käytettäväksi myös lapsille ja raskauden aikana. Äiti kertoi Ylen Spotlight-ohjelmassa laittavansa hopeavettä lapsensa tuttipulloon. Poliisi on käynnistänyt esitutkinnan, onko äiti syyllistynyt lapsensa pahoinpitelyyn. Hopeavedelle ei ole osoitettu minkäänlaisia terveyshyötyjä. Jo muutaman ruokalusikallisen annos voi johtaa myrkytykseen. Se kertyy elimistöön, esimerkiksi aivoihin ja suoraan istukan läpi sikiöön.
Uskomushoitoihin kytkeytyy myös ideologinen rokotusten vastustaminen. Rokotukset ovat lääketieteen historian kustannustehokkaimpia ja merkittävimpiä terveysinvestointeja. Niiden avulla on voitettu tappavia tauteja ja ne estävät vuosittain 2-3 miljoonan lapsen kuoleman. Rokotteen ottaminen suojaa rokotettua, mutta se on myös vastuullista lähimmäisyyttä niitä kohtaan, joiden puolustuskyky on heikko. Vanhuksille, syöpäpotilaille tai pikkulapsille influenssa voi olla hengenvaarallinen, ja rokotteella voi estää itseään tartuttamasta heitä. Mitä laajemmin väestöä rokotetaan, sitä heikompi on epidemia ja sitä paremmin heikon puolustuskyvyn henkilöt selviytyvät. Laumasuoja pelätyn tuhkarokon leviämistä vastaan syntyy, kun 96–99 prosenttia väestöstä on rokotettu. Rokote annetaan vasta yli vuoden iässä, jota ennen lapsi on laumasuojan varassa. Terveydenhoitohenkilöstön oma rokottautuminen tulisi olla itsestäänselvyys.
Tarvitsemme uskomushoitoja koskevan lainsäädännön. Sairaita tulee suojata niiden haitoilta esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisesti, jossa syöpäsairaita, raskaana olevia tai alle 8-vuotiaita lapsia ei voi hoitaa kuin henkilö, jolla on lain mukainen terveydenhoidon koulutus. Kun kyseessä on hengenvaarallinen sairaus, tulee lainsäädännön sallia vain vaikuttaviksi ja riittävän turvallisiksi osoitetut hoitomuodot. Terveydenhuollon tarjoamien hoitojen ja uskomushoitojen tulee erottua toisistaan selkeästi markkinoinnissa, terveysneuvonnassa ja hoitoon hakeutuessa.
Päivi Räsänen
kansanedustaja, lääket. lis