Kiintiöpakolaiset asettuvat Suomeen saavuttuaan suoraan kuntien asukkaaksi, jolloin he ovat välittömästi oikeutettuja kunnallisiin peruspalveluihin ja erityisiin kotoutumista tukeviin palveluihin. Uudelleensijoittaminen on myös suojelua tarvitsevien ihmisten kannalta turvallisempi tapa saapua Euroopan unionin alueelle kuin esimerkiksi ylittämällä huonokuntoisella veneellä Välimeri tai turvautumalla ihmissalakuljettajien apuun maareiteillä. Järjestäytyneen rikollisuuden kansainväliset verkostot käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen ihmisten hätää ja toiveita paremmasta elämästä.

EU:n tavoitteena on tukea tätä pakolaisten uudelleensijoittamista jäsenmaissa. Perustettavaan uuteen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon tulee sisältymään erillinen rahoitusosuus, josta jäsenvaltiot voivat hakea kiintiöpakolaisten vastaanottoon tukea.

Rahastosta maksettava kertakorvaus on yhdestä uudelleensijoitetusta pakolaisesta jäsenvaltiolle 6000 euroa, ja tietyin edellytyksin tukea voi saada jopa 10.000 euroa sijoitettavaa pakolaista kohti. Arvion mukaan vähintään puolet Suomen vuosittain vastaanottamista kiintiöpakolaisista voisi kuulua korotetun korvauksen piiriin. Suomi voi saada nykyisellä kiintiöpakolaisten määrällä tukea ainakin 6 miljoonaa euroa vuosittain.

Näin merkittävä lisärahoitus on positiivinen signaali sen puolesta, että jäsenmaat lisäisivät osuuksiaan kiintiöpakolaisten vastaanotossa. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on konkreettinen keino osoittaa tukea kriisimaiden naapurissa sijaitsevia, suurten paineiden alla toimivia valtioita kohtaan ja tukea hädänalaisten ihmisten turvallisempaa pääsyä EU-alueelle.